Suomi – maailman nopein kansa?

Moottoriurheiluksi mielletään yleisimmin vene-, auto- ja moottoripyöräurheilu. Suomessa on myös traktoreihin ja pienlentokoneisiin liittyvää moottoriurheilua, mutta hyvin pienessä määrin verrattaessa vene-, auto- ja moottoripyöräurheiluun. Tavalliset sähkö- ja polttomoottorit ovat useimmiten käytössä moottoreina. Nopeuden lisäksi moottoriurheilussa voidaan kisata myös esimerkiksi tarkkuudesta. Moottoriurheilukilpailuja järjestetään ympäri vuoden. Tunnettuutta Suomessa lisäävät lajien pitkät perinteet, monipuoliset ja hyvin järjestetyt tapahtumat ja suomalaisten hyvä menestys jopa kansainvälisesti.

Urheilusta puhuttaessa kaikki eivät miellä moottoriurheilua urheiluksi. Jopa harrastetasolla kuitenkin ymmärretään esimerkiksi kuljettajan painon merkitys ajosuoritukseen. Huipulla marginaalit ovat pieniä ja säädöt tehdään viimeisen päälle. Kova vauhti ja aerodynamiikka laittavat kuljettajan vartalon koville suorituksen aikana, joten kokonaisuudessaan laji on raskas ja vaatii osallistujilta hyvää kuntoa. Jokaisen kuljettajan takana on iso tiimi, joka tekee omalla osaamisellaan kaikkensa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Moottoriurheilun historia Suomessa

Maailmalla autourheilu sai alkunsa 1800-luvun loppupuolella. Suomen ensimmäinen kilpailu järjestettiin vuonna 1910 Viipurissa. Seuraavilla vuosikymmenillä järjestettiin pitkänmatkanajoja sekä taito- ja suunnistusajoja. Jyväskylän MM-ralli on järjestetty vuodesta 1951, jolloin kisa oli ensimmäinen isompi kilpailutapahtuma. Kisan pitkän perinteen uskotaankin vaikuttaneen lajin suosioon vieden sen suomalaisen rallikansan sydämiin. Moottoripyörä oli 1900-luvun alussa auton tavoin varakkaan perheen merkki. Moottoripyöräurheilun keskusjärjestö perustettiin vuonna 1922.

Moottoriveneurheilun täysipainoista harjoittelua Suomessa rajoittavat luonnonolosuhteet. Ensimmäiset moottorivenekisat päästeltiin kuitenkin jo vuonna 1904 Helsingissä ja sotien jälkeen kisoja järjestettiin enemmän. Turun Aurajoessa kisattiin 1950-luvulla sekä Helsingissä Suomi-Ruotsi maaotteluja. Ratamoottoripyöräily on kehittynyt muiden lajien tavoin viime vuosikymmeninä. Suomen tunnetuin ratamoottoripyöräilijä kaksipyöräisissä on 1970-luvulla läpimurron tehnyt Jarno Saarinen. Sivuvaunuluokassa Suomelle on tullut myös mainetta; Pekka Päivärinta on voittanut viisi maailmanmestaruutta viime vuosina.

Menestyksen kautta lisää tunnettuutta

Lajin tunnettuuteen vaikuttaa menestys. Jos rallissa ja formuloissa ei olisi ollut suomalaismenestystä useana vuosikymmenenä, lajeja seurattaisiin nyt Suomessa huomattavasti vähemmän. Menestys nostaa lajia enemmän esille, saa sitä myötä lisää näkyvyyttä ja penkkiurheilijoita saadaan lajien pariin enemmän. Moottoriveneurheilu ei ole noussut Suomessa samaan suosioon kuin autourheilu, mutta meillä on kansainvälistä menestystäkin saavuttaneet Sami Seliö ja Filip Roms. Lue aiheesta lisää artikkelissa “Suomen menestyneimmät moottoriurheilijat”.

Lajilegendoiksi Formula 1 -rata-autoilussa ovat nousseet viime vuosikymmeninä Keke Rosberg, Mika Häkkinen, Mika Salo, Kimi Räikkönen ja viimeisimpänä Valtteri Bottas. Rallin pitkässä historiassa suomalaismenestyjiä kakkoskuljettajineen on rata-autoilijoita enemmän. Simo Lampinen, Pauli Toivonen, Hannu Mikkola, Markku Alen, Timo Salonen, Juha Kankkunen, Ari Vatanen ja Tommi Mäkinen olivat aikansa lajin ykkösnimiä viimeisimpien, eli Marcus Grönholmin ja Jari-Matti Latvalan lisäksi.

Kilpailujen monipuolisuus

Moottoriurheilukilpailuja järjestetään Suomessa laajalti. Toiset kilpailuista ovat yksittäisiä kilpailuja, toiset vastaavasti osakilpailuja. Myös kisojen vaativuudesta löytyy vaihtoehtoja niin harrastajalle kuin ammattilaisellekin. Suomessa järjestetään niin kansallisia kisoja, suomenmestaruuskilpailuja kuin maailmanmestaruusosakilpailujakin. Isoimmat kilpailut ovat tapahtumapaikkakunnille merkittäviä. Rallissa kisataan erityylisiä kisoja, on pitkiä erikoistaipaleita omaavia kisoja, kun taas moni katsoja pitää helpommin seurattavasta rallisprintistä, jota ajetaan noin parin kilometrin pituisella radalla.

Moottoriratoja on Suomessa vajaa parikymmentä. Tunnetuin rata Suomessa on Ahveniston moottorirata, jonka vajaan kolmen kilometrin radalla järjestetään niin moottoripyörä- kuin rata-autoilukisojakin. Alueella oleva rallicross- ja jokamiesluokan rata täydentävät tätä moottoriurheilukeskusta. Rallikisoja järjestetään Suomessa ympäri vuoden. Tunnetuin tapahtuma on Jyväskylän suurajot, tätä nykyä Neste Ralli, joka on MM-rallin osakilpailu. Talvella pitkät perinteet omaava SM-osakilpailu Tunturiralli Rovaniemellä kerää osallistujia ulkomaita myöten Lappiin.

Lapset ja nuoret lajiin mukaan

Juniorityö on lajille äärimmäisen tärkeää ja sen kehittymiseen vaikuttaa moni tekijä. Olennaisinta juniorin omaan luontaisen kiinnostukseen ovat esikuvat, joita suomalaisessa moottoriurheilussa riittää. Heidän tapahtumavierailunsa ja pidetty julkisuuskuva edesauttavat nuorten harrastamista. Oman osansa harrastuksen valintaan tuo myös omien vanhempien kiinnostus lajia kohtaan ja mahdollisesti heidän oma harrastustaustansa. Paikallisseurat järjestävät nuorille suunnattua toimintaa, esim. kerhoja useilla paikkakunnilla koulutuksen saaneiden ohjaajien johdolla.

Kuinka päästä alkuun harrastuksessa?

Moottoriurheilua aloittaessa ensimmäisenä mieleen tulee lajin vaatima rahallinen panostus. Välineet ja varusteet eivät ole edullisia ja kisareissaaminen vie myös osansa. Seurat järjestävät tutustumispäiviä, jolloin seurojen harrastajien kanssa on mahdollisuus jutella harrastuksesta ja päästä kokeilemaan lajeja monipuolisesti. Lapset otetaan mukaan harrastamaan noin kuudesta ikävuodesta ylöspäin. Moottoriurheilusta saa koko perheen harrastuksen, vaikka aikuinen ei kuljettajaksi haluaisikaan. Kilpailutoimitsijana työskentely on tilaisuus päästä mukaan lajin saloihin.

Pienempi hiilijalanjälki

Lajeihin liittyy monia osatekijöitä itse kulkuneuvosta kilpailijan varustuksiin, joissa voi kehittää vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Autourheilun ja ympäristöystävällisyyden kiistoista on keskusteltu jo kauan, mutta jokaista osa-aluetta parantamalla päästään parhaimpaan lopputulokseen. Maailman suurkaupungeissa kisattavan Formula E -luokan autot ovat nykypäivänä sähköautoja, joten tässä on hyvä esimerkki vastuullisesta autourheilusta. Vuonna 2020 Iitin Kymi Ringillä järjestettävä Moto GP -osakilpailu pyrkii puolestaan vähentämään hiilijalanjälkeä panostamalla katsojien joukkoliikenteeseen.

Autourheilun organisaatiot Suomessa

Suomen autourheilun kattojärjestönä on Autourheilun Kansallinen Keskusliitto ry, nykyiseltä nimeltään AKK-Motosport ry, johon kuuluu noin 320 yhdistystä, paikallisia aluevaltuustoja Suomessa on kahdeksan. Lajiryhmiä on 15, joita johtavat alansa koulutetut ja kokeneet ammattilaiset. Yhdistys järjestää koulutuksia, vaimennuksia, kehittää nuorisotoimintaa ja avustaa lisenssiasioissa. Jäsenmaksulla saa myös jäsenetuja. Vuonna 1993 AKK-Motosport ry perusti taloudellista tuottoa hankkiakseen markkinointiyhtiö AKK Sports Oy:n.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *